Voidaanko litiumia tuottaa ympäristöystävällisellä tavalla? Autovista 24:n toimittaja Rebeka Shaid uppoutuu aiheeseen ja tarkastelee erästä edistyksellistä projektia Saksassa.

Litium on yksi maailman kysytyimmistä raaka-aineista. ”Valkoiseksi kullaksikin” kutsutulla pehmeällä ja hopeanharmaalla metallilla on rooli autoalan sähköisessä siirtymässä ja sitä käytetään myös monilla muilla teknologiaan keskittyvillä sektoreilla. Tätä sähköautojen akuille tuiki tärkeää materiaalia löydetään magmakivilajeista ja mineraalilähteistä.

Euroopalla on vaikeuksia toimittaa tätä harvinaista maametallia, sillä 80 prosenttia siitä tulee Kiinasta. Sen lisäksi perinteiseen litiuminlouhintaan liittyy ympäristökysymyksiä, sillä se pilaa maaperää ja aiheuttaa ongelmajätettä. Muita sivuhaittoja ovat vesihukka, biodiversiteetin vähentyminen sekä maanpinnan epävakauden ja jokien suolapitoisuuden lisääntyminen.

Saksalais-australialainen yritys nimeltä Vulcan Energy Resources suunnittelee tarttuvansa näihin ongelmiin. Se on parhaillaan tuomassa nollapäästöistä litiumia tavoittelevan projektinsa Saksaan tuottaakseen raaka-ainetta paikallisesti ja kestävästi. Missiossaan muuttaa sitä, miten litiumia tuotetaan, yritys on solminut merkittäviä toimitussopimuksia eurooppalaisten autonvalmistajien ja akkuteollisuuden johtavien tahojen kanssa sekä voittanut puolelleen tärkeitä sijoittajia.

”Uutamme litiumia kuumasta lähdevedestä 2 500–4 500 metrin syvyydessä ja tuotamme hiilidioksidipäästötöntä litiumia fysikaalisin metodein”, Vulcanin Saksassa toimiva toimitusjohtaja ja geoterminen asiantuntija Horst Kreuter kertoi Autovista 24:lle.

”Vältämme hiilidioksidin tuottamista hyödyntämällä uuttamisprosessissa geotermisen porausreiän lämpöä. Yli 50 prosenttia geotermisestä energiasta jää yli, ja sitä voidaan käyttää lämmittämiseen, jäähdyttämiseen ja syöttää energiantuotantoon projektin lähialueilla”, hän lisäsi.

Hiilidioksidipäästötöntä litiumia

Projektin avaintermejä ovat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuva energia. Vulcanin litiumprojekti luottaa luonnossa esiintyvään uusiutuvaan geotermiseen energiaan, jota käytetään litiumin uuttamisprosessissa. Sen sivutuotteena syntyvää uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää muualla. Vulcan korostaa, että se ei käytä fossiilisia polttoaineita, ja että sen menetelmissä käytetään vain vähän vettä.

Verrattuna muihin tapoihin tuottaa litiumia, kaikki tämä kuulostaa lupaavalta. Yksi tonni litiumhydroksidia tuotettuna perinteisellä kalliolouhintamenetelmällä kuluttaa noin 170 kuutiota vettä ja tuottaa 15 000 kiloa hiilidioksidia. Myös haihdutusaltaat, litiumin toinen tuotantotapa, käyttää tyypillisesti 496 kuutiota vettä ja tuottaa 5 000 kiloa hiilidioksidia.

Vulcan kertoo, että sen projekti ei tuota ollenkaan hiilidioksidia ja käyttää vain 80 kuutiota vettä tuotettua litiumhydroksiditonnia kohti. Myös kulut ovat pienemmät, eikä Vulcanin toiminta Ylä-Reinin laaksossa vie ollenkaan niin paljon maa-alaa kuin muut tuotantotavat.

”Mikä tekee tavastamme tuottaa litiumia erityisen, on sen hiilidioksidipäästöttömyys. Sillä on myös paljon pienempi ympäristöjalanjälki ei pelkästään hiilidioksidipäästöjen osalta vaan myös pienemmän vedenkulutuksen ja prosessin tuottaman jätemäärän vuoksi”, Kreuter sanoi.

Keskuspaikkana Saksa

Vaikka Saksassa on Euroopan suurin autoteollisuus, maata ei yleensä yhdistetä litiumin tuotantoon. Saksassa on kuitenkin Euroopan suurimmat litiumvarat. Vulcan suunnittelee aloittavansa kaupallisen tuotannon vuonna 2024 ja sen tavoite on tuottaa 40 000 tonnia litiumia vuodessa – mikä olisi tarpeeksi miljoonan sähköauton tarpeisiin.

”Ylä-Reinin laakso on hautavajoama, minkä vuoksi lämpö on lähempänä maan pintaa. Se tekee laaksosta geotermisesti kuumimman alueen koko Keski-Euroopassa. Globaalissa mittakaavassa edullisempia alueita sijaitsee Yhdysvalloissa, Keski-Amerikassa, Aasiassa ja Uudessa-Seelannissa”, sanoi Kreuter.

”Toisaalta, Saksassa ollaan innokkaita tukemaan uusiutuvia energianlähteitä syöttötariffein, mikä tuo geotermisen energian käytölle taloudellisen kannustimen. Tulevaisuudessa sitä käytetään merkittävästi lämmitykseen ja jäähdytykseen, erityisesti kun Eurooppa haluaa irtautua idästä toimitettavasta kaasusta.

Kreuter varoitti, että 80 prosenttia Saksan litiumtarpeesta tuodaan tällä hetkellä Kiinasta, Australiasta ja Chilestä – maista, joissa hänen mukaansa käytetään litiumin tuotantoon yleensä ympäristölle haitallisia menetelmiä.

Eurooppa haluaa vähentää raaka-aineriippuvuuttaan muista maista ja perustaa paikallisen ja luotettavan toimitusketjun, koska teollisuudenalat siirtyvät sähköön ja nollapäästöihin. Vuoteen 2030 mennessä EU tarvitsee 18-kertaisen määrän litiumia nykyiseen verrattuna, joten osa ratkaisua ovat lyhyemmät toimitusverkostot, joilla tehostetaan resurssien käyttöä.

Edelläkävijä

Litiumilla on edelleen kova kysyntä, sillä autonvalmistajat siirtyvät tuottamaan sähköautoja. Vulcan odottaa kysynnän kasvavan roimasti vuodesta 2024 eteenpäin, eikä ole sattumaa että puhtaan teknologian yritys aikoo saada litiumintuotannon käyntiin siihen mennessä.

”Olemme jo myyneet varastomme asiakkaillemme, joita akkutuotannossa ovat Umicore ja LG Energy solution ja autoteollisuudessa VW, Stellantis ja Renault”, sanoi Kreuter.

”Koska autoteollisuus ei ainoastaan halua myydä sähköautoja vaan myös käyttää ympäristöystävällisesti tuotettuja metalleja, kysyntä tulee kasvamaan. Myös meidän intresseissämme on olla kaivosyrityksen sijaan uusiutuvan energian tuottaja, jolle litium on erittäin tärkeä lisä”, hän jatkoi.

Yritys listautui hiljattain Frankfurtin pörssiin, mitä Kreuter kuvaili virstanpylvääksi. Stellantisista on 50 miljoonan euron sijoituksen turvin tulossa suurin Vulcanin osakkeenomistaja.

Kreuter selitti, että varat käytetään projektin kehitykseen, mikä on varsin kallista. Hän kuitenkin uskoo, että massiivinen sijoitus kuvastaa autonvalmistajien sitoutuneisuutta kestävämmin tuotettujen raaka-aineiden käyttöön.

”Uskon, että Stellantis on asiassa edelläkävijä, sillä se on tietääkseni ensimmäinen autonvalmistaja, joka sijoittaa litiumia alalle tuottavaan yritykseen”, hän lisäsi.

Litiumin kyseenalainen tulevaisuus

Alan tutkimus kuitenkin kertoo, että litiumin ja koboltin kaltaiset raaka-aineet saattavat jonain päivänä kadota sähköautojen akuista. Ne voidaan korvata halvemmilla mineraaleilla, kuten kalsiumilla. Äkillinen pula litiumista yhdistettynä sen tuottamiseen liittyviin ympäristöhuoliin on saanut tutkijat etsimään vaihtoehtoja. Ne ovat kuitenkin vielä vuosien päässä kaupallisesta käytöstä.

Kiinteäelektrolyyttiset akut ja natriumioniakut voivat kilpailla litiumioniakkujen kanssa, mutta kuten Kreuter korostaa, litium on erityinen metalli sen koon, painon ja notkeuden vuoksi. ”Sitä on vaikeaa korvata, erityisesti autoteollisuudessa, jossa tarvitaan kevyitä ja pieniä akkuja”, hän sanoi. ”Emme tule näkemään vaikutusta ainakaan kymmeneen tai viiteentoista vuoteen, mutta tulevaisuuden kehitystä on aina vaikea arvata.”

Euroopan komissio harkitsee litiumin luokittelemista myrkylliseksi kemikaaliksi, sillä Euroopan kemikaaliviraston riskinarviointikomitean mukaan litiumsuolat voidaan luokitella vaarallisiksi ihmisen terveydelle. Alan järjestöt vastustavat tätä suositusta, jonka ne sanovat hidastavan Euroopan vihreää siirtymää.

”Ennen päätöksentekoa tarvitaan lisää tietoa ja dataa, sillä päätös vaarantaisi kasvavan akku- ja sähköajoneuvoalan kehityksen Euroopassa. Päätös ryhtyä toimiin tulisi tehdä kriittisen arvioinnin pohjalta”, sanoi Kreuter.

Vulcan haluaa joka tapauksessa olla ympäristöystävällinen litiumintuottaja, ja yritys toivoo, että muut seuraisivat sen esimerkkiä ja yrittäisivät tehdä litiumtuotteista kestävämmin tuotettuja.

Sisällön tarjoaa sinulle Autovista24.

Huomioi, että tämä artikkeli on käännös alkuperäisestä englanninkielisestä artikkelista, joka on julkaistu Autovista24 sivulla ja teksti voi sisältää pieniä kieliopillisia virheitä. Jos tekstissä ilmenee ristiriitaisuuksia tai epäjohdonmukaisuuksia käännetyn tekstin ja englanninkielisen tekstin välillä, englanninkielinen versio on aina etusijalla.