EU julkisti äskettäin joukon toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa kriittisten raaka-aineiden tarjonta ja luoda vihreiden teknologioiden tuotantokapasiteettia. Autovista24:n toimittaja Rebeka Shaid pohtii vielä vastaamatta jääneitä kysymyksiä.

Sähköajoneuvoja kehittäville ja rakentaville autonvalmistajille harvinaisten maamineraalien ja tärkeimpien osien saatavuus on erittäin tärkeää. EU on tunnistanut teollisuutensa kilpailukyvyn säilyttämisen tarpeen, jotta unioni ei jää kilpailussa jälkeen Kiinan ja Yhdysvaltain kaltaisille maille. Analyytikot varoittavat, että Eurooppa on jäämässä yhä enemmän jälkeen kansainvälisessä kilpailussa raaka-aineista ja puhtaista teknologioista.

Vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelmaan sisältyvien kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen ja nettonollateollisuutta koskevan säädöksen toivotaan muuttavan tilanteen. EU:n äskettäin esittämät säädökset pyrkivät tarjoamaan lisää sähköistämismahdollisuuksia sekä oikeudellisen kehyksen eurooppalaisille teollisuudenaloille.

Kriittiset raaka-aineet

Kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös keskittyy eurooppalaiseen kaivostoimintaan sekä kriittisten raaka-aineiden jalostamiseen ja kierrätykseen kiertotalouden parantamiseksi. Eräs sen pääpyrkimyksistä on EU:n teollisuuden suojaaminen lisähäiriöiltä koronaviruspandemian ja Ukrainan sodan puhkeamisen aiheuttamien toimitusketjujen myllerrysten jälkeen.

Kriittisten raaka-aineiden kysyntä on suurempaa kuin koskaan. Esimerkiksi EU:n litiumin tarpeen odotetaan 12-kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Litiumia käytetään sähköajoneuvojen akuissa, ja muiden kriittisten raaka-aineiden tapaan sillä on merkittävä tehtävä siirtymässä puhtaampiin teknologioihin.

Brysselin poliitikot haluavat tehdä Euroopasta vähemmän riippuvaisen raaka-aineiden tuonnista monipuolistamalla unionin sisäistä tarjontaa. Komissio korostaa, että monissa tapauksissa yli 90 % EU:n tarjonnasta tulee yhdestä alueen ulkopuolisesta maasta, joka on usein Kiina.

Euroopan nykyistä riippuvuutta kuvaa hyvin se, että 97 % EU:ssa käytetystä magnesiumista on peräisin Kiinasta. Etelä-Afrikka kattaa 71 % alueen platinaryhmän metallien tarpeesta, kun taas Turkki toimittaa 98 % EU:ssa käytetystä boraatista – nämä kaikki metallit ovat avainasemassa auton osien valmistuksessa.

EU haluaa vähentää riippuvuuttaan muista markkina-alueista, ja se onkin ilmoittanut selväsanaisesti, että vuoteen 2030 mennessä vain enintään 65 % talousalueen vuosittain käyttämistä yksittäisistä raaka-aineista saa tulla yksittäisestä EU:n ulkopuolisesta maasta.

Talousalue on kuitenkin tunnustanut täydellisen omavaraisuuden saavuttamisen vaikeuden, ja se on jatkossakin riippuvainen kriittisten raaka-aineiden tuonnista. Tämän vuoksi poliitikot haluavat laajentaa raaka-ainekumppanuuksien ja vapaakauppasopimusten verkostoa sekä muodostaa ”kriittisten raaka-aineiden kerhon”.

”Aurinkopaneelit, lämpöpumput, sähköautot, sirut, lääkeaineet, ammukset: raaka-aineet ovat olennaisen tärkeitä teknologioille ja strategisesti merkittäville tuotteille”, sanoo EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.

”Näiden kallisarvoisten ja niukkojen luonnonvarojen kysyntä lisääntyy voimakkaasti. Säädöksen myötä EU tehostaa toimintaansa raaka-aineiden louhinnan, jalostuksen, kierrätyksen ja monipuolistamisen osalta varmistaakseen luotettavan ja ympäristön kannalta kestävän tavan hankkia kriittisiä raaka-aineita”, hän lisää.

Samaan aikaan autonvalmistajiin kohdistuu painetta raaka-aineiden toimitusketjun entistä paremmasta hallinnasta. Uutistoimisto Reutersin mukaan Volkswagen aikoo tehdä suoria investointeja kaivoksiin alentaakseen akkujen kustannuksia ja täyttääkseen puolet omasta tarpeestaan – autonvalmistaja kieltäytyi kuitenkin kommentoimasta näitä suunnitelmia Autovista24:lle.

Nettonollateknologiat

Eurooppa haluaa olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi sen on tehostettava nettonollateknologioiden tuotantoa. Tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi tuuliturbiinit, aurinkopaneelit ja uusiutuva vety.

Nettonollateollisuutta koskeva säädös pyrkii lisäämään esimerkiksi akkujen, polttokennojen, maalämpöenergian ja sähköverkkoteknologioiden sekä muun vihreän teknologian rahoituksen saatavuutta. Säädös pyrkii luomaan Eurooppaan ympäristön, jossa on helpompi käynnistää nettonollaprojekteja ja saada niille rahoitusta.

EU:lla on kunnianhimoisena tavoitteena lisätä Euroopassa tapahtuvaa valmistusta niin, että nettonollateknologioiden tarvitsemista tuotteista vähintään 40 % olisi eurooppalaista tuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Euroopassa on myös virinnyt kiinnostusta maanosan muuttamisesta vedyn keskukseksi, ja uusiutuvan vedyn tuotannon pilottihuutokauppojen odotetaan käynnistyvän myöhemmin tänä vuonna.

Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston on vielä hyväksyttävä molemmat säädökset, ennen kuin ne voivat tulla voimaan. Vaikka monet yritykset, mukaan lukien autonvalmistajat, ovatkin suurelta osin ottaneet ilolla vastaan nämä toimenpiteet, jotkin teollisuuden toimijat ovat nostaneet esiin huolenaiheitaan.

Ei tarpeeksi kunnianhimoa?

Euroopan autonvalmistajien yhdistys (ACEA) sanoo, että nettonollateollisuutta koskevan säädöksen maininta akuista prioriteettisektorina on positiivinen kehitysaskel. Tämä auttaa parantamaan nettonollateknologioihin kohdistuvia sijoituksia ja asettamaan toimialan strategiset projektit etusijalle.

ACEA kuitenkin myös varoittaa merkittävistä epävarmuuksista joidenkin ehdotuksen osien tehokkuuden suhteen. Kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen osalta yhdistys toteaa, että raaka-aineiden kerhon luomisen osalta on tehtävä enemmän, ja ehdottaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa konseptin herättämiseksi henkiin.

”ACEA ottaa avosylin vastaan Euroopan komission ehdotukset nettonollateollisuutta koskevaksi säädökseksi ja kriittisiä raaka-aineita koskevaksi säädökseksi. Ratkaistavana on kuitenkin useita kysymyksiä, esimerkiksi säädösten mahdollisen vaikuttavuuden suhteen ja sen suhteen, miten yhdenmukaisia ne ylipäätään ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa”, teollisuuden edustaja toteaa.

Saksan vaikutusvaltainen autoalan järjestö VDA esittää, että kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös ei täytä sille asetettuja odotuksia eikä tarpeita. VDA:n puheenjohtajan Hildegard Müllerin mukaan ehdotus jättää huomiotta pyynnöt eurooppalaisen toimijan perustamisesta, joka voisi tukea strategisten raaka-aineiden projekteja ja näin tehostaa näiden raaka-aineiden saatavuutta. ”Ehdotuksissa ei myöskään mainita suunnitelmia strategisten raaka-aineprojektien suorasta EU-tason taloudellisesta tuesta verovähennysten tai suorien tukirahojen muodossa. Sen sijaan jäsenvaltioita pyydetään rahoittamaan strategisia projekteja”, Müller kritisoi. Hän kommentoi myös, että tämä saattaa johtaa ”vääränlaiseen” kilpailuun EU-maiden välillä.

Epärealistiset tavoitteet ja huolenaiheet

Vaikka EU toivookin tulevansa vihreän teknologian edelläkävijäksi, jotkin viimeaikaisissa ehdotuksissa määritetyt tavoitteet ovat jatkossakin vapaaehtoisia. Näin ollen ne eivät ole oikeudellisesti sitovia, minkä vuoksi joidenkin tavoitteiden täyttyminen on epätodennäköistä.

Jotkin analyytikot ovat sitä mieltä, että viimeaikaiset ehdotukset eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia, kun taas toiset ovat tuoneet esiin huolenaiheita. Kritiikkiä on kuultu myös vihreiltä poliitikoilta ja kansalaisjärjestöiltä, jotka ovat huolissaan siitä, että molemmat säädökset voisivat aiheuttaa tarpeetonta haittaa luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle etenkin kaivostoiminnan yhteydessä.

Vihreän puolueen edustaja Euroopan parlamentissa Henrike Hahn varoittaa, että yleisluontoinen kehotus lisätä kaivostoimintaa ei ole sopivaa ja että kaivostoiminnan tulee jatkossakin olla kiellettyä suojelualueilla. Useat eurooppalaiset kaivostoimintaprojektit ovat joutuneet kritiikin kohteiksi, ja suuri joukko kansalaisia vastustaa niitä. Viime vuonna Serbia lakkautti useiden miljardien arvoisen Rio Tinton litiumprojektinsa viikkokausia kestäneiden protestien jälkeen.

Maailman ympäristöjärjestö WWF toteaa myös, että EU-komissio ei erottele ”toimintoja, jotka ovat ympäristölle haitallisia ja/tai joiden vaikutusta ei ole osoitettu laajassa mittakaavassa, ja toimintoja, jotka ovat puhtaita ja joita tulisi laajentaa nopeasti”. Järjestö kritisoi sitä, että poliitikot eivät ole huomioineet riittävästi materiaali- ja energiatehokkuutta.

Kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen osalta WWF:n maailmanlaajuinen kaivostoiminnasta ja metalleista vastaava päällikkö Tobias Kind-Rieper sanoo: ”tavoite, jonka mukaan EU-alueella tulee käsitellä ja jalostaa vähintään 40 % raaka-aineista, on epärealistinen, ja se myös hankaloittaisi raaka-aineneuvotteluja kumppanimaiden kanssa”.

Sisällön tarjoaa sinulle Autovista24.

Huomioi, että tämä artikkeli on käännös alkuperäisestä englanninkielisestä artikkelista, joka on julkaistu Autovista24 sivulla ja teksti voi sisältää pieniä kieliopillisia virheitä. Jos tekstissä ilmenee ristiriitaisuuksia tai epäjohdonmukaisuuksia käännetyn tekstin ja englanninkielisen tekstin välillä, englanninkielinen versio on aina etusijalla.